Raha saa aina palkkansa
03.02.2010 11:45
Raha ei häviä mihinkään, vaan se vaihtaa omistajaa, kuten kolmena viime vuotena on nähty. Taantuma on köyhdyttänyt toisia ja rikastuttanut toisia. Se on rahan kiertoa. Rahaa kuitenkin uhkaavat ylikierrokset, sillä lainojen ottamisen buumi on vasta alkamassa. Kotitalouksien asuntolainojen nostot ovat vain alkusoittoa yritysten kasvavalle rahantarpeelle. Kun talous alkaa elpyä, yritykset tarvitsevat luottoja rakentaakseen taloja, tuotantotiloja, ostaakseen lisää raaka-aineita ja antaakseen maksuaikaa asiakkailleen. Kun kysyntä kasvaa, hinta nousee ja rahan palkka kasvaa. Maailma ja Suomi siinä siivellä ovat siirtymässä tilaan, jossa pankkirahoituksen merkitys nousee uudelleen. Kohta ovat niin asuntoja ostaneet kotitaloudet, valtio ja kunnat sekä yritykset suuria velallisia. Joku kuitenkin rahat lainaa ja joku myös ansaitsee suuria summia.
Suomalainen asuntoluottokanta on kasvanut kiivaasti koko viime vuoden ja suunta jatkuu samana edelleen. Asuntokauppa käy ylikierroksilla ja pienistä kohteista on jo pulaa. Matala korkotaso on houkutellut kotitalouksia ottamaan maksukykyynsä nähden huimia luottoja.
Valtiot ovat lainanneet satoja miljardeja euroja tukeakseen taantumassa horjuvia pankkeja, yrityksiä ja omia työttömyysturvarahastojaan.
Yritykset ovat sen sijaan pysytelleet poissa pankkien luottomarkkinoilta, koska taantuma on hidastanut niiden toimintaa. Kaikki ylimääräinen on putsattu pois, turhat kulut karsittu ja rahankulutus on painettu minimiin. Myös pankkilainoja on maksettu pois. Yritykset ovat eläneet viimeiset 2-3 vuotta säästöliekillä ja mahdollisimman vähällä rahalla.
Kotitalouksien luottokanta on kasvanut 2000-luvulla 5-15 prosenttia vuodessa. Viime vuonna kasvu oli 5 prosenttia. Yritysten luottokanta on kasvanut 5-10 prosentin vuosivauhdilla. Huippuvuonna 2008 kasvu oli 20 prosenttia ja viime vuonna kanta supistui 5 prosenttia.
Talous nousee ja rahaa tarvitaan
Talouden elpyminen merkitsee, että yritysten on ostettava lisää raaka-aineita, tehtävä tuotteita varastoon, markkinoitava ja annettava asiakkaille maksuaikaa. Kaikki tämä sitoo yritykseen rahaa ennen kuin asiakkaat maksavat laskunsa. Yrityksen pyörittämiseen tarvittavaa rahaa kutsutaan käyttöpääomaksi, jota sitoutuu toimintaan sitä enemmän mitä laajempaa yrityksen toiminta on.
Nousukauden myötä yritykset siis menevät pankkiin ja pyytävät luottoa käyttöpääomansa rahoittamiseksi.
Yritysten käyttöpääoma on 15-20 prosenttia liikevaihdosta eli myydyistä tuotteista ja palveluista saaduista rahoista. Tällä hetkellä arvioidaan, että käyttöpääoman kasvu on lähivuosina 3-5 miljardia euroa, mikä suurimmaksi osaksi otetaan uusina luottoina.
Yritykset alkavat siis kilpailla kotitalouksien kanssa luotoista.
Vanhat lainat uusitaan
Toinen merkittävä tekijä yritysluottojen uuteen kasvuun ovat vanhojen lainojen erääntymiset. Vuonna 2012 Suomessa erääntyy yritysluottoja 15 miljardin euron arvosta. Merkittävä osa näistä tullaan uusimaan eli rahan kysyntä kasvaa entisestään.
Yritysten paluu luottomarkkinoille on hyvä merkki kansantaloudelle, mutta varoitusmerkki kotitalouksille. Rahan hinta tulee kysynnän myötä nousemaan, koska rahasta saattaa tulla myös pulaa.
Arabit ovat varuillaan
Pankit keräävät luottomarkkinoille tarjoamansa rahat säästäjiltä ja sijoittajilta. Nämä tahot ovat entistä hanakampia vaatimaan suurempia riskilisiä eli parempaa hintaa. Yllättäen alkanut ja syväksi äitynyt taantuma ja finanssikriisi pitävät rahamiehet varovaisina.
Tällä hetkellä maailman suurimmat rahareservit ovat arabimaiden öljyrahastoissa, Kiinan ja Singaporen keskuspankkien tileillä. Ne tutkivat sijoituskohteensa aikaisempaa tarkemmin ja siksi ne asettavat rahan ehdoksi riskilisiä.
Tämä näkyy muun muassa siinä, että pankkien jälleenrahoituksen eli pankkien ottamien lainojen hinnat ovat jonkin verran korkeampia kuin ennen taantumaa. Pankkiviranomaiset myös määräävät pankit sitomaan aikaisempaa enemmän omia pääomia suhteessa ottamiinsa riskeihin. Näin pankkitoiminnan peruskustannukset ja samalla rahan hinta nousee.
Kotitalouksien on siis syytä varautua korkotason nousuun, mikä voi merkitä asuntoluottojen viitekorkojen kohoamista 2-3-kertaisiksi nykytasosta. Se on edelleen edullinen taso verrattuna pitkän ajan keskihintaan.
