eduskunnasta Hallinnon onnistuminen mitataan laadussa
22.01.2010 8:05
Valtionhallinnon organisointi on 1990-luvulta alkaen tähän päivään kulkenut kiihtyvää tahtia keskittämisen tietä. Vuosi sitten rukattiin uusiksi poliisihallinto ja kuluvan vuoden alusta aloittivat toimintansa uudet elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset ELY:t sekä aluehallintovirastot AVI:t. Parhaillaan on alkamassa kilpajuoksu siitä, mitä ovat ne kaupungit, minne hovioikeudet ja hätäkeskukset tulevaisuudessa sijoittuvat. Jyväskylä on tässä kisassa hyvissä lähtöasetelmissa.
Kaiken tämän hallinnollisen myllerryksen ja keskittämisen olennaisin kysymys ei saa olla se, paljonko tässä säästetään, vaan se paraneeko palvelukyky, lisääntyykö turvallisuus ja tuleeko kansalaisten oikeusturva kohenemaan. Mikäli näin tapahtuu ja säästöjäkin saavutetaan, voidaan todeta uudistusten olleen onnistuneita. Kriittisyyttä ja epäilyjä yhtälön toimivuudesta esiintyy, mutta tulokset on mitattavissa lähivuosien aikana.
Julkisen hallinnon tuottavuutta kaikilla hallinnon tasoilla tulee kyetä arvioiman kriittisesti. Erityisesti huoltosuhteen heikentyminen suurten ikäluokkien jäädessä pois työelämästä koettelee julkisen talouden rahoituspohjan kestävyyttä. Vallitseva talous- ja työllisyystilanne lisää vaikeuskerrointa entisestään. Panostamalla johtamiseen, työn uudelleenorganisointiin, sekä osaamisen kehittämiseen ja täysimääräiseen hyödyntämiseen lisätään tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Istuvan hallituksen keinot tuottavuuden parantamiseksi valtionhallinnossa ovat päinvastaiset. Hallitus on tehnyt tuottavuusohjelmasta itselleen kaavamaisen ulkoistamisiin ja irtisanomisiin tähtäävän henkilöstöleikkurin, joka uhkaa yhdessä jatkuvien organisaatiouudistusten kanssa hallinnonalojen toiminta- ja palvelukykyä.
Nyt olisi tuottavuusohjelman toteuttamisen osalta otettava aikalisä ja määriteltävä sen tavoitteet uudelleen vastaamaan ajan vaatimuksia.
Reijo Laitinen
kansanedustaja (sd.)
reijo.laitinen@eduskunta.fi
